Featured Post

Elämämme on aiempaa pidempi ja parempi – näin suomalaisten kuolle

Työikäisten suomalaisten kuolleisuus on romahtanut muutamassa vuosikymmenessä. Nykyään työikäisistä kuolee vuosittain alle puolet siitä, mitä vielä 40 vuotta sitten. Mitä tämä sitten tarkoittaa käytännössä? Sitä, että sinulla on todennäköisesti edessäsi paljon enemmän elinvuosia kuin mitä sinulla olisi ollut, jos olisit elänyt samanikäisenä 1970-luvulla. Jutun lopussa olevalla laskurilla voit katsoa, mikä on tilastojen valossa riskisi kuolla tänä vuonna. ”Suomalaisen kansanterveyden menestystarina on huima”, sanoo tutkimusprofessori Seppo Koskinenhttp://www.hs.fi/haku/?search-term=Seppo%20Koskinen Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta (THL). Tilanne on parantunut Suomessa selvästi nopeammin kuin useimmissa muissa maissa. Vielä 1970-luvulla suomalaisten keski-ikäisten miesten kuolleisuus oli Euroopan synkimpiä, nyt ollaan kivuttu vähintäänkin keskivertotasolle. Meille on siis tullut paljon lisää elinvuosia. Ja mikä parasta, ne kaikki lisävuodet ovat tutkimusten valossa terveitä. Säilymme toimintakykyisinä valmiina iloitsemaan elämästä. Saamme täyden ilon irti elinajanodotteen pidentymisestä. Kuolleisuuden muutosta on syytä tarkastella ikävakioitujen kuolleisuuslukujen avulla. Ikävakiointi tarkoittaa, että väestön ikärakenne pidetään laskennallisesti samana eri vuosina. Näin ikärakenteen muutos ei pääse vaikuttamaan kuolleisuuslukuihin. Työikäisillä tarkoitetaan 15–64-vuotiaita. Muutokset ovat huikeita. Siinä missä 40 vuotta sitten tuhatta työikäistä miestä kohden kuoli vuosittain kahdeksan miestä, nykyään kuolee vain kolme miestä. Työikäisistä naisista kuoli vuonna 1975 kolme jokaista tuhatta naista kohden, enää kuolee vain reilu yksi. Onko kuolleisuuden romahdus elintapojen vai lääketieteen kehityksen ansiota? ”Kyllä siihen ovat molemmat vaikuttaneet, mutta elintapapuoli on tärkeämpi. Lisäksi tietysti myös elinoloissa on tapahtunut muutoksia.” Katsotaanpa kuolemansyiden muutoksia tarkemmin. Alla olevista grafiikoista voit valita kuolemansyyn, jota haluat tarkastella. Sydän- ja verisuonitautikuolemat ovat vähentyneet eniten. ”Vähentyminen on johtunut pitkälti elintapojen muutoksesta. Tupakointi on vähentynyt, ja ravitsemuksen paranemisen ansiosta verenpaine- ja kolesteroliarvot ovat kehittyneet suotuisasti.” Myös syöpäkuolemat ovat vähentyneet dramaattisesti. Niissä tupakoinnin väheneminen on ollut keskeinen tekijä, sillä tupakka liittyy moneen muuhunkin syöpään kuin keuhkosyöpään. Toki syövän hoitokin on ratkaisevasti parempaa nykyään kuin 40 vuotta sitten. ”Myös monien matalaan elintasoon liittyvien syöpien, kuten mahasyövän, ilmaantuvuus on romahtanut.” Kaiken kaikkiaan työikäisiltä diagnosoidaan syöpiä nyt hieman enemmän kuin 1970-luvulla. Tämä johtuu lähinnä diagnosoinnin tarkentumisesta, ei siitä että syövät kaikkineen olisivat lisääntyneet työikäisillä. Elintapojen lisäksi kuolleisuuteen vaikuttavat myös varhaislapsuuden elinolot. Tämä saattaa osittain selittää 1970-luvun kuolinlukuja. ”Ne, jotka olivat 60-vuotiaita vuonna 1975, olivat syntyneet 1910-luvulla. Heidän lapsuudessaan tilanne oli monin tavoin pulmallisempi. Varhaislapsuuden elinolot vaikuttavat eri mekanismein terveyden tilaan ja kuolemaan varttuneemmalla iällä.” Valtaosa työikäisten kuolemista tapahtuu juuri kuudenkympin kieppeillä. Esimerkiksi vuonna 2015 kuoli reilut 8 200 työikäistä. Heistä liki 5 000 oli yli 55-vuotiaita. Nuorten ja varhaiskeski-ikäisten kuolemat ovat siis oikeastaan todella harvinaisia. Kuolleisuus myös tapaturmiin, väkivaltaan ja itsemurhiin on vähentynyt huomattavasti. Kuolleisuus joihinkin sairauksiin näyttäisi tilastojen valossa kadonneen liki kokonaan. Näin on esimerkiksi tuberkuloosin, hivin, influenssan, keuhkokuumeen ja astman kanssa. Todellisuus ei kuitenkaan ole kaikkien tautien osalta niin ruusuinen. Tuberkuloosi on saatu pysymään oikeastikin kurissa, eikä hiv enää ole samalla lailla tappava tauti kuin aiemmin. Lääketiede on siis selkeästi kehittynyt näiden osalta. Sen sijaan esimeriksi diabeteksen ja keuhkokuumeen vähäinen edustus kuolemansyytilastossa johtuu osittain tilastoharhasta. ”Kuolemansyytilastot tehdään peruskuolemansyyn perusteella. Lisäksi kuolintodistukseen voidaan kirjata myötävaikuttava kuolemansyy ja välitön kuolemansyy.” Usein keuhkokuume vie ihmisen, jolla on jo jokin muu vakava sairaus. Tällöin välittömäksi kuolemansyyksi kirjataan keuhkokuume, mutta tilastoihin päätyväksi peruskuolemansyyksi se aiempi vakava tauti. Diabetes taas ei useinkaan aiheuta kuolemaa suoraan, vaan se kirjataan yleensä myötävaikuttajaksi. ”Kuolemansyytilastot antavat diabeteksen osalta pahastikin aliarvioivan vaikutelman. Diabeetikon elinajanodote on selvästi muita lyhyempi. Kyseessä on tappava kansanterveysongelma.” Jotkut kuolemansyyt ovat sen sijaan yleistyneet vuodesta 1975. Esimerkiksi naisia kuolee keuhkosyöpään nykyään aiempaa enemmän. Syynä on tupakka. ”Naisten tupakointi yleistyi viime vuosikymmeneen saakka, ja 80 prosenttia keuhkosyövistä liittyy tupakointiin.” Aina kuolemansyiden muutoksia ei selitä mikään selkeä seikka. Esimerkiksi myrkytystapaturmia näyttäisi tilastojen valossa olevan nykyään hieman enemmän kuin 1970-luvulla. ”Sanoisin, että myrkytystapaturmat ovat pysyneet aikalailla ennallaan. Kyseessä on ennemminkin ajassa tapahtuva aaltoilu kuin systemaattinen kasvu.” Alkoholiperäiset taudit ja alkoholimyrkytykset sen sijaan lisääntyivät merkittävästi aina vuoteen 2007 asti. ”Alkoholin kulutus kääntyi laskuun vuonna 2007. Samaan tahtiin on pienentynyt alkoholiin liittyvä kuolleisuus.” Vaikka elämme yhä terveempinä yhä pidempään, pelkkä henkselien paukuttelu ei vielä riitä. Esimerkiksi kolesterolista ja verenpaineesta kohkataan vieläkin – ja syystä. Lähes neljäsosa työikäisten kuolemista johtuu edelleen sydän- ja verisuonitaudeista. ”Näistä kuolemista valtaosa olisi ehkäistävissä. Lisäksi verenpaine- ja kolesteroliarvoissa on hiljattain tapahtunut käänne huonompaan.” Elintapamuutoksilla on siis yhä merkitystä. Kaikkea sairautta ja kuolemaa ei voi tietenkään estää eikä ennalta nähdä. Kuolema korjaa joskus epäreilustikin. Mutta silti: jos olet 16–64-vuotias suomalainen, voit todennäköisesti huokaista helpotuksesta. Edessäsi on vielä paljon hyvää elämää.

Read More

HS Ilta on nyt julki: Hallitus haluaa muuttaa Yle-lakia, ja tästä syystä se huolestuttaa – mikä muuttuu ja vaarantuuko riippumaton journalismi?

Posted by admin | Posted in auton | Posted on 04-03-2017

0

HS Illassa kerrotaan tänään, että hallitus aikoo vahvistaa poliitikoista koostuvan Ylen hallintoneuvoston valtaa. Neuvoston ei pitäisi puuttua journalismiin, mutta sen istunnoissa keskustellaan joka tapauksessa journalistisista ratkaisuista.

HS selvitti, mikä Ylessä muuttuisi lain myötä.

HS Illassa laaja kattaus myös muita päivän tärkeimpiä uutisia: Ilmailualan lakko uhkaa jatkua myös maanantaina, pahasti ruuhkautuneessa Kelassa otettiin käyttöön erikoisjärjestely ja suomalaishakkeri aiheutti matkustajakoneen välilaskun perättömällä pommiuhalla USA:ssa.

Jalkapallotähti Fernando Torresin niskaan ja päähän kohdistunut pahannäköinen isku on puhuttanut maailmalla perjantaina. Uutisten mukaan joukkuetoverit estivät Torresia nielaisemasta oman kielensä. Mutta onko se edes mahdollista? HS selvitti.

HS Illan kolumnissa Yrjö Rautio kirjoittaa presidentinvaaleista. Raution mukaan Pekka Haavisto voisi haastaa Sauli Niinistön tosissaan, mutta taitaa olla siihen liian kiltti.

Mukana myös Maailman kuvat -kuvakooste, illan sarjakuvat ja sudoku.

Päivän HS Iltaa pääset lukemaan täältä.

Write a comment