Featured Post

Kimppa-autoilu ei innosta suomalaisia – autopaikkoja karsitaan silti

Kimppa-autoilu on tulevaisuuden sana. Siellä täällä se on itse asiassa jo päivän sana: esimerkiksi Saksassa, yksityisautojen luvatussa maassa, kimppa-autoilu lisääntyy, kertoo automobilwoche. Suomessakin näyttää siltä, että ainakaan kaupungeissa ja niiden tietyillä alueilla ei mennä yksityisomistusautoilu edellä. Esimerkiksi asuntosijoitusyhtiö VVO rakennuttaa Alppilaan huoneistoja, joilla ei ole lainkaan autopaikkoja. Artikkeliin liittyvät Vuokrataloon ei tule lainkaan autopaikkoja – ”Eihän nuorilla ole autoja” 29.12.2014 Asunnot rakentavan Lakewood Oy:n toimitusjohtaja Hannu Taskisen perustelu HS:lle oli se, että eiväthän nuoret omista autoja. Autohallin sijaan taloon tulee pyöräparkki ja huoltopiste. Rastilaankin on tulossa 82 asunnon kerrostalo, jossa vuokralaisilla on automaattisesti kimppa-autoetu. Asukkaat saavat muuttaessaan käyttöönsä yhteisen auton, jonka maksut perustuvat siihen, kuinka paljon autoa käyttää. Tarkoituksena on ennen kaikkea vähentää autopaikkojen tarvetta. Kimppa-autoilu on siis huikeassa kasvussa myös Suomessa? Ei oikeastaan. Yhteiskäyttöautopalveluita tarjoavan Kortteliauton toimitusjohtaja Mikko Kotola sanoo, että yhteinen auto on Suomessa edelleen harvinaisuus. ”Kysyntä on edelleen hyvin vähäistä. Ja kun olen puhunut muiden yhteiskäyttöauto-operaattorien kanssa, heillä on samansuuntaisia ajatuksia”, Kotola sanoo. Kortteliauto tarjoaa palvelua, jossa auton omistaja voi tarjota autonsa yhteiskäyttöön silloin, kun tämä ei itse käytä sitä. Muita samantyyppisiä operaattoreita ovat City Car Club, 24Rent ja Smart Travel. Esimerkiksi 24Rent tekee yhteistyötä jo mainitun Rastilan kerrostalokimppa-autoidean kanssa. Helsingin kaupunkisuunnittelulautakunnan puheenjohtaja Risto Rautava (kok) ei näe, että mitään dramaattista muutoista kimppa-autoasian suhteen olisi tapahtumassa. ”Näköpiirissä olevassa lähitulevaisuudessa muutos on varmaan aika pientä. Mutta asenteet muuttuvat. Jos alalle löytyy toimijoita, minulla ei ole mitään sitä vastaan”, Rautava sanoo. Kaupunki voisi panostaa kimppa-autoiluun esimerkiksi rajoittamalla tietyt pysäköintipaikat vain niiden käyttöön. Jo nyt City Car Clubin autoille on muutamia erityisiä pysäköintipaikkoja. Mutta aika vähäistä kimppa-autoilun tukeminen on. Kyse on muna-kana-syndroomasta: jos kimppa-autojen suosio ei sekeästi kasva, miksi kaupunki tekisi päätöksiä, jotka sitä rakenteellisesti edistäisivät? Myöskään Autoliitto ry:n toimitusjohtaja Pasi Nieminen ei ole huomannut, että kimppa-autojen suosio olisi erityisesti kasvanut. ”En ole huomannut, että se olisi mitenkään räjähtänyt. Meillähän on ollut pitkään City Car Club, mutta veikkaan, että sielläkin odotukset palvelun suosiolle ovat olleet suuremmat, kuin mitä se on todellisuudessa ollut”, Nieminen sanoo. Miksi kimppa-autoiluun edes pitäisi panostaa? ”Kaupunkien liikennejärjestelmät eivät kestä lisää yksityisautoja. Jos kaikki omistavat autoja, liikenteen määrä kasvaa, mutta liikenneväyliä ei tule lisää. Ainoa mahdollisuus lisätä väyliä on tehdä niitä maan alle, ja se on hirvittävän kallista”, sanoo Kortteliauton Kotola. Kotolan mielestä autoilun kustannuksia pitäisi sorvata siihen suuntaan, että ne  perustuisivat enemmän siihen, kuinka paljon autoa käyttää. ”Ihmiset käyttäisivät vähemmän autoa, jos he kohtaisivat kustannukset aina liikkeelle lähtiessään. Kimppa-autojen käyttäjät käyttävät enemmän muita liikennevälineitä kuin yksin auton omistavat”, Kotola sanoo. Nykyään auton käyttökustannuksissa selkeimmin käyttöön perustuva maksu on polttoaine. Vakuutusmaksuja ja ajoneuvoveroja voi toki pienentää poistamalla auton liikenteestä, mutta siinä on aina oma hommansa. Autoveroon taas ei voi vaikuttaa mitenkään. Kun autoon on investoitu paljon, sitä halutaan myös käyttää paljon ja sen runsas käyttö on helppoa. Yhteiskäyttöautoja taas käytetään vain tarpeen mukaan. Se on ekologista. Vaikka auto seisoo joillain ihmisillä lähes käyttämättömänä, ei sitä ilmeisesti mielellään anneta toisten käyttöön. ”Ajattelutapa on se, että taloudet omistavat autoja käyttävät omia autojaan. Sen ajattelun muuttuminen on melko hidasta”, Kotola sanoo. Esimerkiksi Autoliiton Nieminen ei antaisi omaa autoaan jakoon. ”Se on kohtalaisen vanha manuaalivaihteinen auto. Minun pitäisi tietää, että ihmiset osaavat ajaa sitä, jottei se levähdä. Lisäksi siinä autossa on tavaraa, jota pitäisi siirrellä, kuten koiranhäkki. Se ei olisi kovin käytännöllistä.” Nieminenkin kuitenkin uskoo, että jakamistalous tulee lisääntymään, koska erilaisten sähköisten palveluiden kautta se on entistä helpompaa. Lisäksi näissä paleluissa on entistä enemmän tietoa siitä, kuka autoa käyttää, jolloin auton omistajalla on huolettomampi olla. Muutos voi olla jopa radikaali. Esimerkiksi termistä nimeltään Mobility as a service – liikkuminen palveluna – on puhuttu viime aikoina paljon. Käytännössä tätä ajatusmallia auttaisivat esimerkiksi yhteiskäyttöautot sekä tulevaisuudessa robottiautot. Muun muassa Google on jo pitkällä kehittämässä itse ajavaa autoa, jonka bisnesmalli voisi olla yksityisauton sijaan yhteinen palvelu. Autot voisi tilata aina tarpeen mukaan ajoon. ”Maksaisit vaikkapa 50 tai 100 euroa kuukaudessa. Saisit sillä esimerkiksi käyttöön koko Helsingin julkisen liikenteen, tietyn määrän yhteiskäyttöautonkäyttökertoja ja vaikka tietyn määrän taksipalveluita”, Kotola sanoo.

Read More

Tunnettu professori: Kova rasva ei olekaan haitallista sydämelle – suomalaisasiantuntijat ovat täysin eri mieltä

Posted by admin | Posted in auton | Posted on 23-02-2017

0

Rasvakeskustelu kuohahti jälleen käyntiin, kun Maailman sydänjärjestön entinen puheenjohtaja, professori Salim Yusuf puhui sydänlääkärien tilaisuudessa Sveitsissä 12. helmikuuta 2017.

Hän kritisoi monen maan ravitsemussuosituksia liian alhaisista suola- ja rasvamääristä ja moitti suosituksia jopa vahingollisiksi. Väitteitään hän perusteli esittelemällä tuloksia laajasta sydän- ja verisuonitauteihin liittyvästä PURE-tutkimuksesta.

Monissa ravitsemusblogeissa ja somessa juhlittiin Yusufin ja PURE-tutkimuksen sanomaa: vihdoinkin vanhat huonot ravitsemussuositukset saavat kyytiä!

Suomalaisasiantuntijat ovat kuitenkin toista mieltä.

”Tämä ei millään tavalla kumoa Suomen ravitsemussuosituksia”, sanoo erikoistutkija Heli Kuusipalo Terveyden- ja hyvinvoinnin laitokselta (THL).

Hän pitää Salim Yusufin puheesta noussutta somekohua todella outona, sillä PURE-tutkimus ei laajasta aineistoista (17 maata) huolimatta ole kovin tieteellinen.

Myös Suomen Sydänliitto on verkkosivuillaan ottanut kantaa Salim Yusufin puheenvuoroon muistuttamalla, että Yusuf ei ole ravitsemuksen asiantuntija. Sydänliiton ylilääkäri Anna-Mari Hekkalan mukaan Salim Yusuf ei myöskään edusta sydänlääkäreitä vaan kertoo vain omista käsityksistään.

Salim Yusufin pääviesti oli, että sopiva suolan määrä olisi 7,5–12,5 grammaa vuorokaudessa. Hänen mielestään kova eläinrasva ei myöskään ole nykykulutusmäärinä syynä sydän- ja verisuonitauteihin.

Kalan tai monien kasvisten syönnillä hän ei nähdyt mitään vaikutusta sydänterveyteen. Myös rasvaiset maitotuotteet saivat häneltä synninpäästön.

Sydänterveyttä suojaavina ruokina hän nosti hedelmät ja palkokasvit sekä kertatyydyttymättömät rasvat, joiden lähteiksi hän luetteli muun muassa oliiviöljyn, pähkinät sekä sian ja broilerin rasvan.

Suurimpana pahiksena sydän- ja verisuonitautien aiheuttajana Salim Yusuf pitää hiilihydraatteja.

”Esimerkiksi hiilihydraattien laatua ei ole tässä tutkimuksessa eritelty. On selvä tutkimustulos, että valkoisen vehnän ja sokerin runsas käyttö nostaa maksan rasva-arvoja”, Heli Kuusipalo sanoo.

Täysjyväviljojen ja kuitujen merkitys sepelvaltimotaudin ehkäisyssä sen sijaan on tärkeä osa suomalaisia ravitsemussuosituksia.

Eniten suomalaistutkijaa häiritsee kuitenkin väite suolan määrän lisätarpeesta ruokavaliossa. Suomalaiset syövät jo reilusti liikaa suolaa, ja Kuusipalon mukaan on kiistatta todistettu, että liiallinen suolansaanti on terveyden kannalta haitallista.

Kohonneen verenpaineen lisäksi liika suola lisää myös riskiä muistihäiriöihin ja luiden haurastumiseen.

PURE-tutkimus ei täytä tieteellisen tutkimuksen kriteereitä, sillä se perustuu havainnointiin. Sen tarkoituksena on ollut verrata kehittyneiden ja kehittyvien maiden ruokavalioiden vaikutusta sydänterveyteen. Siinä ei kuitenkaan ole huomioitu eri maiden ruokavalioiden suuriakin eroja.

”Ravitsemussuositukset perustuvat aina tutkimusnäyttöön, jossa tutkimustuloksia seurataan ja ne pystytään tarvittaessa toistamaan”, Heli Kuusipalo sanoo.

Hän ihmettelee, että Maailman sydänjärjestön nimissä otetaan kantaa ilman kunnollista tieteellistä perustetta. Komean tittelin turvin ei ehkä pitäisi tuoda esiin vain omia käsityksiään.

Suomen ravitsemussuosituksia päivitettiin viimeksi vuonna 2014, jolloin kiinnitettiin erityishuomio hiilihydraatti-, rasva- ja proteiinilähteiden laatuun ja keskinäisiin saantimääriin.

”Lautasmalli on erittäin hyvä suositus kaikille. Kaikkien energiaravintoaineiden, proteiinien, rasvan ja hiilihydraattien tarpeeseen liittyy toki yksilöllisiä eroja. Ihmisten kulutus on erilaista ja ruokavalio on aina kokonaisuus”, Heli Kuusipalo sanoo.

Viljatuotteista suositellaan vähäsuolaisia valmisteita ja täysjyväviljaa, ja maitovalmisteista rasvattomia tai vähärasvaisia.

Write a comment